Neljäkymmentä päivää
Nyt matkaan erämaahan
Tutkimaan ja arvioimaan mikä olen miehiäni
Vaiko ihminen ollenkaan
Kolmannen päivän iltana
Saapuu kiusaaja kiusaamaan
Hän lupaa istuimen kultaisen
Sydämet minun hallita
Ole sinä minun hautani
Minä sinun koetinkivesi
Ole sinä minun houkkani
Minä sinun perillisesi
Teidän ja onnenne väliin se laitettiin:
Portti kivinen, miekka palava
Järjen ja sydämen toisistaan irralleen
Viiltää laki armoton
Hedelmät vihan ja hedelmät rakkauden
Samasta puusta ne silti on
Hiekasta puristetut kyyneleet on karvaita
Hiekasta unelmoidut linnat kovin hauraita
Aavikon laitamille jos vain joku uskaltaa
Mielitautinen ja sairas kangastusten kantaja
Minä lahjoitan sinulle
Tämän maanpiirin hallita
Kun vain kerran katsot minuun
Annat suuta, kumarrat
Ole sinä minun poikani minä sinun isäsi
Ole sinä minun haukkani
Minä sinun todistajasi
Teidän ja onnenne väliin se laitettiin:
Portti kivinen, miekka palava
Järjen ja sydämen toisistaan irralleen
Viiltää laki armoton
Hedelmät vihan ja hedelmät rakkauden
Samasta puusta ne silti on