Balladi kaiken turhuudesta
Hänen kanssaan muuten selviä en,
aina korvissani kuulen tuon loukkauksen
Hänet hengiltä otan jos onneni suo
ja palaan vielä tänään tyttöni luo
Mut kuka tietää, milloin kuolen, toisin käydä voi
Millään ei väliä silloin, ei loukkaukset enää soi korvissani,
säälin vain rakastain
Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan
niin helposti pelkää hän
etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,
että yksin jää hän
Toisaalla toinen mies toteaa:
"en koskaan vetäjää nähnyt oo niin nopeaa"
Vaikka pelkään, en tieltänsä väistyä vois
ja jos kuolen, pelkurina kuole en
Vaan puolesta kunnian, hengenvedon viimeisen
säästän kuollakseni huokaisten
Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan
niin helposti pelkää hän
etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,
että yksin jää hän
Verenpunainen taivas takana vuorten
yksin todistaa saa verileikkiä nuorten
Luoti kummankin kohtaa, ja paikalle jää
vain kaiken turhuus ilmaan väreilemään,
vain kaiken turhuus tuon voi ymmärtää
Paikalle tuuli toi sen ja pian vie sen iltaan pimenevään,
vielä kuulla voi sen yhteislaulun hiljaisen
Mulla tyttö on kuinka häntä rakastankaan
niin helposti pelkää hän
etten palaisikaan mä häntä rakastamaan,
että yksin jää hän
kun luodin saan päähän
(3x)