Ystäväin

Mä ilmestyn kuin tyhjästä
Kun tuulet päättää kääntyä
Ja ummet lammet puhun itsestäin
Mun mieleen ei ees juolahda
Et voisin hiljaa kuunnella
Mitä sulle kuuluu ystäväin

Jonnekin
Aina kiirehdin
Soittaisin
Mutta harvoin ehdin
Ystäväin ystäväin
Toivon etten saapunut liian myöhään
Ystäväin ystäväin
Miksen koskaan kertonut ettei oo sua tärkeämpää

En vastaile sun viesteihin
Tai lettukestikutsuihin
Kun koitat meille aikaa järjestää
Ja sitten kerran vuodessa
Kun päätän olla paikalla
Taas tuittuilen kuin mörkö nälissään

Jonnekin
Aina kiirehdin
Soittaisin
Mutta harvoin ehdin
Ystäväin ystäväin
Toivon etten saapunut liian myöhään
Ystäväin ystäväin
Miksen koskaan kertonut ettei oo sua tärkeämpää

Voisko se kysyä tätä uudestaan
Tää tulis saman tien sitä tapaamaan
Nää olis molemmat keinutuoleissaan
Pieniä ihania jotka leikkis vanhaa

Ystäväin ystäväin
Toivon etten saapunut liian myöhään
Ystäväin ystäväin
Miksen koskaan kertonut ettei oo sua tärkeämpää