Jalokiviä

Uni on musta uni, kauniina peittää maan
Sulkee silmät vanhaan ja uuteen taas avaa
On pelastava uni, vetää puoleensa
Kuin kärpäsiä, valo yössä tuolla kaukana
Se on, ja on ovi unohduksen, muistan
Että juoksen
Näkökentän rajamailla ja ohi reunuksen

Näen jalokiviä taivaalla, taivaalla
Ja alhaalla maan alla on syttynyt silmiksi
Unista ulos ja uniin näkeville
Valo loistaa, kutsuu uneen
Surut poistaa, kutsuu uneen surut poistaa

Olen täällä jossain takana silmien
Muistot virtaa kaukaa lauluista äitien
On kartta piirrettynä aivokuoren poimuihin
Mieli vierii nopeasti menneisiin toilailuihin
Alan toivoa
Että palaan pian ytimiin ja luihin
Siihen asti sokeasti tuijotan valoihin

Näen jalokiviä taivaalla, taivaalla
Ja alhaalla maan alla on syttynyt silmiksi
Unista ulos ja uniin näkeville
Valo loistaa, kutsuu uneen
Surut poistaa, kutsuu uneen surut poistaa

Jalokiviä taivaalla, taivaalla
Ja alhaalla maan alla on syttynyt silmiksi
Unista ulos ja uniin näkeville
Valo loistaa, kutsuu uneen
Surut poistaa, kutsuu uneen surut poistaa