Paranoid #1

Silmät selällään, en osaa levähtää
Räppään jotain vitun peräkylän venäjää
Niskat nyrjähtää, aivot revähtää
Tää on painajainen ja pian me herätään
Jotain terävää, puren kieltä, viillän rintaa
Veri virtaa pintaan, elämää
Lasi helähtää, hetken enää pelätään
Hetken vielä hengitän, ulos, sisään

Mitä jos sun ovest astuist joku vitun hullu
Ja se löis sua naamaan
Ja sun vaimoos naamaan
Ja sun vitun koiraa naamaan?
Etkä ehtis tehä vittuukaan
Siks on ovisilmä, siks sun asunnos on ikkunat
Mitä vittuu sä voit tehä jos joku natsi kaapaa vallan?
Kaikil on toiset ajatukset niiden ajatusten alla
Kaikil on naamari
Vitun Versace, Gucci-kusipussi, meikkipaska, raskasmetalli, kevytlevitenaamari
"Halaa mua mä oon hellä" -haalari
Oon sellanen "sienipilvi sinne horisonttiin koristeeks" -tyyppinen taivaanrannanmaalari
Mut seki on vaan naamari

Pitkään pyristelly sun pienistä pinseteistä
Tiedät kaiken minusta, mä tiedän kaiken pillereistä
Sä pidät virkkeistä, mä pidän virheistä
Ja oot muodostanu kuvan näist pienistä inserteistä
Oon aikuselle miehelle ku äidin helma
Sun paras kaveri on levykokoelma
Lohdutin räpillä, välitin läpällä
Nää elämäntapaoppaat lähes häviää käsistä mun
Eli elän käytännössä työllä sun
Näätkö alla hunnun, täällä liskokunkun
Sun luottokorttia höyläävän runkun
Sun naistas höylää... no kyl sä tiedät milt mä tunnun

Kaikil on naamari, toisil rujompi, toisilla soma
Kaikil on naamari, niinku perseenreikä, jokasella oma

Mitä vittuu sä voit tehä ku joku on sua aina parempi
Paitsi puukottaa hänet
Ja kun joku korvaa hänet
Niin puukottaa myös hänet
Kunnes itse korvaat hänet
Ja joku uusi minä puukottaa minut
Ja poistaa nää vitun kivut
Ei se mitä tapahtuu oo niin kuumottavaa, koska sitä on vaan yks
Mut kaikki mitä mahollisesti tapahtuu, se on ääretön joukko ja se pelottaa
Se, et tulee joskus yllättäen petetyks, jätetyks, tapetuks, hylätyks, raiskatuks, nolatuks, silvotuks, hirtetyks tai yllätetyks vaan olemasta oma itsensä
Todellisuus, vittu se on hirveetä
Kuvitelmat ei koskaan kohtaa olevaa
Mut mitäs vittuu siitä, yritetään kovempaa
Ja jotenki niit mielikuvii pitää soveltaa
Ja omat aivot alkaa tuntumaan jo todelta
Väkisinkin viittausten verkossa ahdistuu
Ei must koskaan mitään idolia pahvist tuu
Ja se tunne vaan levy levylt vahvistuu
Roikun väkisin täs kiihtyväs tahdis
Runopojat osaa esittää mukavaa
Mä en oo semmonen
Hittibiisin voi tehä ihan kuka vaan
Mun musamaku on vaan teille epäkelponen

Puhuin ummet ja lammet, se mitä kuulit
(Pyhimys) mitä vittuu sä luulit?
Kaikil on naamari
Jos ne revitään pois, niin kaikki loppuu
Kaikil on naamari
Mut kaikkeen tottuu