Surusilmäinen Kauneus
Mä seison pysäkillä ja tapan aikaa
En mä sitä tapa vaan se minut tappaa
Rakkaani luo yhä kyytiä odotan
Ruudulta huutava rumuus lyö silmiin
Mä tahtoisin aikaani unohtaa
Tahtoisin paeta, päästä niin kauas
Kun viisaus on kadonnutta valuuttaa
Ja totuus on lonkalta ammuttu laukaus
Ja missä se kauneus on
Missä surumieliset silmät
Missä se kauneus on
Anna mulle typeriä runoja, aikaa
Anna mulle ontuva laupeus
Anna mulle divareiden pinojen alta
Pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus
Se pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus
Kuka täällä maatansa rakastaa
Kuka sitä repii ja hyvän tappaa
Kun ahneus on pakenevaa valuuttaa
Ja totuus on vasurilla ammuttu laukaus
Kivi on kolmas auringosta
Ja vedellä on muisti
Tien liikkeessä laulu syntyy
Ja yhtyy tuhansien, tuhansien, äänien kaikuun
Missä se kauneus on
Missä surumieliset silmät
Missä se kauneus on
Anna mulle typeriä runoja, aikaa
Anna mulle ontuva laupeus
Anna mulle divareiden pinojen alta
Pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus
Se pölyinen, viisas, vanha surusilmäinen kauneus
Missä se kauneus on
Missä surumieliset silmät
Missä se kauneus on
Missä surumieliset silmät
Missä se kauneus on
Anna mulle typeriä runoja, aikaa
Anna mulle ontuva laupeus
Anna meille yleviä runoja, aikaa
Anna meille lämpö ja laupeus
Anna minun olla se vihaton poika
Sinä tyttöni viisas, vanha, surusilmäinen kauneus
Se pölyinen, viisas, vanha, surusilmäinen kauneus
Surusilmäinen kauneus